Olen, siis bloggaan!
Identifioidun Pirkanmaalaiseksi ”keski-ikäiseksi” naiseksi ja poliittiselta kannaltani olen hyvin liberaali. Tulen kirjoittamaan aiheista jotka herättävät mielenkiintoni, eli pääsääntöisesti hieman kaikesta ja ehkä vielä jostain muustakin. Yleensä täytyy ensin hieman suutahtaa/innostua/yllättyä ennen kuin tekstiä alkaa syntymään. En siis ole ammattikirjoittaja, joka kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta sata sivua, vaan amatööri jonka täytyy ensin provosoitua, jotta voi kirjoittaa jotain 1 lauseen ja lyhyen novellin väliin.
Kerronpa nyt kuitenkin hieman enemmän itsestäni.
Vielä joku aika sitten, oli poliittinen äänestys käyttäytymiseni hyvin vihreää ja ainoastaan tähän toi muutoksia presidentin vaalit, joissa olen äänestänyt SDP;tä, Kokoomusta ja viimeksi Haavistoa, eli Vihreää. En kuitenkaan omantunnon mukaan voi enää näin tehdä, sillä Vihreät ovat luisuneet vasemmalle, eivätkä täten ole enää liberaaleja kuten ennen. Intersektionaalinen feminismi on rasistinen ja vahvasti dogmatisoitunut ideologia, jota en voi kannattaa. Se perustuu ajatukselle vaihtaa valtasuhteita, mikä ei tule edistämään tasa-arvoa joka Suomessa on globaalisti verrattuna loistavaa. Suomessa ei ole tarvetta Intersektionaaliselle teorialle.
Kaikenlaisia lakeja.
En myöskään kannata tietyille erityisryhmille (poliitikoille, virkamiehille) suunniteltuja ”suojelulakeja” joilla pahimmassa tapauksessa estettäisiin poliitikkojen, poliisien tai muiden virkaa tekevien kritisointi tai heidän korruptoituneisuuden paljastaminen, mikä on myös Suomessa paremmalla tolalla kuin muualla. Lakeja tulisi asettaa pääsääntöisesti suojelemaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät kykene suojelemaan itseään, kuten puoskarilaki joka suojelisi vanhuksia ja sairaita, hopeavesi-myyjiltä ja yksisarvishoitoja tarjoavilta sekä muilta pseudoilijoilta. Sananvapaus on ehdoton edellytys demokratialle ,joka on toistaiseksi parhaiten toiminut hallitusmuoto. Olen kuitenkin alkanut miettimään sitäkin, onko tämä meidän edustuksellinen demokratia sittenkään suoraa demokratiaa parempi?
Kirjoittelen siis mistä sattuu.
Eniten ehkä kirjoitan tuosta politiikasta ja muusta maailman menosta jolla mielestäni on merkitystä tai sitten kirjoitan jostain muusta, en tiedä, Nää esittelyt on rasittavia. RAKASTAN HARRASTAMISTA! Siinä vaiheessa kun harrastaminen alkaa tuntua työläältä, kaikki hauskuus on poissa, niin vaihdan harrastusta. Harrastuksia maailmassa riittää enemmän kuin yhdessä ihmiselämässä ehtii kokea. Suosikki elokuva on todennäköisesti joku scifi, fantasia tai poliittinen salajuoni toiminta pläjäys erikoistehosteilla höystettynä. Lempppari musiikkia on laidasta laitaan kaikki, mutta tällä hetkellä ja jo muutaman vuoden itseasiassa, RETROsynthwave ja CYPERpunk ja niiden tuhannet subgenret. Musiikki on tärkeää!
https://www.youtube.com/watch?v=Gkp5RFUFlQk&list=PLOaRGSt3iOUrxZDXtCfBeR5L0NnP7NGaj&index=1
Kuten muutkin taide muodot, kirjallisuudessakin vaihtelu on parasta, mutta ehkä painottuu enemmän scifiin ja mysteereihin kuin romantiikkaan tai elämänkertoihin, vaikka on niilläkin hetkensä. Pidän myös ruoanlaitosta, olenhan kokin tytär, joten kuvia onnistumisista tai epäonnistumisista saattaa ilmaantua. Niin, valokuvaustakin voisi harrastaa tulevana kesänä ehkä enemmän, jos takapihan viherprojekteilta ehtii.
(🌸◠‿◠)