Dear Torsten..
Luin Twitterissä viestittelyäsi mm. nimimerkki Joutsenikon kanssa ja tulin siihen tulokseen, että tähän keskusteluun on pakko osallistua. Ollaksesi toimittaja, sinulla on harvinaisen yksipuolinen näkemys pakkoruotsista ja tyypillisiä olkiukkoja oma argumentointisi täynnä. Sinuna yrittäisin hillitä tuota ylimielistä asennettasi, joka paistaa läpi niin monesta twiitistäsi, sillä se syö ammatillista uskottavuuttasi. Tunnistan kuitenkin tämän tekniikan, sillä niinhän tämä keskustelukulttuuri täällä somessa menee.
Vastustajan älyllinen vähättely ja anonymiteetin esille tuominen kertovat omasta epätoivostasi ja siitä, että koet olevasi alakynnessä. Mm. lausahduksella ”yläasteikäisten argumenttien sijasta” puhuttaessa objektiivisyydestä, pyrit vain korostamaan omaa ”oppineisuutta”. Useat omat väitteesi eivät kuitenkaan kestä tarkastelua ja ovat pelkkää svekomaniaa. Sen sijaan että keskityt lillukanvarsiin, yritä ottaa tukeva ote aiheesta.
Kaksikielisyys on pop!
Kaksikielisyys on hyvä asia, mutta ei ole olemassa tutkimusta joka tukisi toisena kielenä juuri ruotsinkieltä. Toinen kieli voi olla aivan helposti vaikka saksa tai englanti, koska kuten itsekin huomautit, ne ovat läheistä sukua ruotsille. Ja etenkin englannin kielen puolesta puhuu se, kuinka se tukee ohjelmointikielien opiskelua, jotka puolestaan on osa yleissivistystä nyt ja niiden merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa.
Matematiikan vertaaminen kieliin on epäloogista, sillä vaikka molemmissa on lainalaisuuksia, ei kielet kuitenkaan ole maailman laajuisesti samat kuten matematiikka on. Matematiikka on yleissivistystä ja kielten osaaminen on myös, muttei minkään tietyn kielen. Sanoisin, että jos joku osaa kreikkaa, italiaa, ranskaa, espanjaa ja englantia, saattaa hänen yleissivistyksensä olla todennäköisesti parempi, kuin sellaisen joka osaa vain suomea ja ruotsia.
Objektiiviset näköalat!
Objektiivisuutta on analysoida kokonaisuutta useasta eri katsonta kulmasta. Ei siis pelkästään yhdestä vähemmistö näkökulmasta. Saamen ja Karjalan kieli ovat alkuperäiskansojen kieliä ja silti heille ei ole suotu virallista kielen asemaa, vaan ja ainoastaan kolonialistiselle ruotsin kielelle. Ja kyllä, Suomi on tehnyt virheitä jatkaessaan saamelaisten assimilaatiota, jota Ruotsin toimesta tehtiin jo ennen sotia. Tämä kuitenkin loppui kun sivistyksen taso kasvoi Suomessa ja yhä useampi tiedosti tämän epäkohdan.
Suomen kaksikielisyys on poliittinen päätös, joka on tehty aikana, jolloin suomalaiset edelleen pelkäsivät itänaapuriaan siinä mittakaavassa, että ottivat vielä vanhemman vihollisensa neuvoja vastaan. Maailma on muuttunut ja Suomi on nyt siinä iässä, että voimme seisoa selkä suorassa, kumartamatta yhteen suuntaan ja pyllistämättä toiseen. Olemme vapaita valitsemaan itsellemme sopivia tapoja elää ja edetä yhä ja alati muuttuvassa maailmassa. Globalisaatio tapahtuu, haluaa sitä tai ei.
Tulevaisuuden arvovalintoja!
Suomi erittäin todennäköisesti liittyy Natoon, jonka yhteiskieli on englanti. Jos puhutaan yritysmaailmasta ja eritoten kansainvälisistä tai kansainvälisyyteen pyrkivistä yrityksistä, kieli jolla pärjää tai pääsee ainakin pidemmälle kuin suomi/ruotsilla, on englanti. Ruotsin kielen osaaminen saattaa auttaa jotain pientä vähemmistöä muuttamaan työn perässä Ruotsiin tai Norjaan, mutta englannin kielen osaaminen avaa koko maailman.
On arvovalinta, arvostaako yksilön oikeutta omaan kieleensä (saame, karjala, venäjä, viro jne..) vai onko vaikuttimet paljon synkemmät ja puolueellisemmat, kuten vain oman viiteryhmän asioiden edistäminen. On myös arvovalinta haluaako luoda Suomelle, maalle jossa haluaa asua, työtä ja omia mahdollisuuksia. Suomen jatkuva liittäminen pelkästään pohjoismaihin on hyvin nurkkakuntaista ajattelua, joka ei tue Suomen etua globaaleilla markkinoilla, joilla on kansantalouden kautta merkitys jokaiselle suomalaiselle.
Motivaatio!
Motivaatio on tärkeä osa nuoren koulunkäynnin ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta. Ja tämä koskettaa useita nuoria, erilaisista vähemmistöistä, sillä vähemmistöt eivät ole homogeenisiä kaikilta osin. Uudelleen kouluttautuvat aikuiset ja nuoret joilla on oppimisvaikeuksia, mainittakoon muutamina esimerkkeinä vähemmistöistä, jotka saattaisivat motivoitua valinnanvapaudesta. Motivaatiota ei edistä poliitikkojen ja median puhe sen puolesta, että ulkomailta Suomeen voisi työllistyä huonolla suomenkielellä, riittää kun osaa englantia, mutta suomalaiselta edelleen vaadittaisiin suomenkielen ja englannin lisäksi vielä ruotsinkieli.
Todennäköisesti tulevaisuudessa ei pohjoismaissakaan puhuta juuri muuta kuin englantia, joten avoin ikkuna tehdä korjauksia muiden vähemmistökielten kannalta on juuri nyt, mutta ei ikuisesti. Kukaan ei siis ole ehdottanut ruotsin kielen poistamista kokonaan, vaan ettei sitä olisi pakko opiskella niiden, jotka ei sitä halua, niillä alueilla missä se on alle 6% eikä sille ole tarvetta. On oikeuden mukaista kaikkia kohtaan lopettaa #pakkoruotsi ja antaa enemmän valinnan vapautta. Tämä olisi myös taloudellista ja vapauttaisi varoja oikaista muita kielellisiä vääryyksiä tai sosiaalisia epäkohtia.
Toteutuuko kansan tahto?
Kyselet myös sen perään kuka päättää ja kerron sinulle jos sitä ei sinulle opetettu toimittajan koulutuksesi aikana. Suomi on demokraattinen tasavalta. Kyllä, tässä kohtaa kyseenalaistan vastavuoroisesti sinun älysi, muistuttaakseni muita lukijoita sinun asenteestasi. Suomalaiseen demokratiaan iso osa lisäisi vielä sosialismin, tarkoittaen todennäköisesti huonompiosaisista huolta pitämistä, mikä on hyvä asia. Minä ja useat muut vielä lisäisimme liberalismin, tarkoittaen valtion päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja mahdollisimman vähäistä markkinoiden säätelyä sekä ihmisoikeuksien huomioimista.
Demokratiassa enemmistö siis päättää ja ottaa huomioon yleisen hyödyn. Enemmistö (useiden kyselyiden mukaan) haluaa luopua pakkoruotsista, kolonialistisesta jäänteestä ja korjata mm. saamelaisten kokemia vääryyksiä antamalla heille mahdollisuuksia oman kielensä säilyttämiseen. Miksi vastustat demokratiaa? Ja vielä tärkeämpi kysymys, miksi Suomessa on Suomen Ruotsalainen kansanpuolue muttei Suomen Saamelaista kansanpuoluetta? Kenen etuja ajaa pakkoruotsin pitäminen toisena pakollisena kielenä, verrattuna jos se olisi englannin kieli tai pakollista toista ei olisi määritelty lainkaan?
Heität myös jatkuvasti joka paikkaan argumentin vastapuolen tunteellisuudesta joka on monessakin mielessä erikoista, mutta keskitytään nyt vaikka ihmisoikeus- aspektiin. Yhden vähemmistö kielen korottaminen kaikkien muiden, myös valtakielen yli, on ihmisoikeuksien kannalta kestämätön tilanne. Tämän kaltaisten vääryyksien poistaminen nostattaa luonnollisesti tunteita. Itse tietysti et ole yhtään tunteellinen ja siksi jäänkin odottamaan kylmää ja analyyttistä vastaustasi.
Rohkeasti omalla nimellä ➡️ Niina Kivimäki, Orivesi
ˆˆ*ˆˆ
(
◠‿◠)
ˆˆ*ˆˆ